TOKO-ringin reenit

Tänään oltiin ihan ensimmäisissä nuorten koirien toko-ringin reeneissä ja olipa se kyllä taas niin mielettömän kiva reissu!
Mutta ei se  taaskaan ihan ongelmitta sujunut... Ensinnäkin Moppi piti jättää päivähoitoon Kaijan miehen Esan luo. Ihan kamalaa ja melkistä itkuo tihrustin, mutta pienenä lohtuna oli, että ei se huonoon hoitopaikkaan jääny. Mutta ihan kamalaa silti.
No, siinä sitte töryyteltiin kohti Oulua, onneksi oltiin jälleen kerran ajoissa liikenteessä sillä navigaattori simahti yhtäkkiä. Ei siinä muuten mittään, kyllähän sitä Ouluun oltais osattu mutta siellä kaopungissa sen reenipaikan löytäminen olis voinu olla pikkusen hankalempaa. Mietittiin siinä sitte että missä vika, mutta onneksi meilläki joskus välähtää. Ekana tuli mieleen että onko tupakan sytyttimestä menny sulake (me ei olla ihan varmoja onko siinä sellanen, siis sulake, mutta näin me arveltiin), mutta koskapa se lämpeni aateltiin fiksuina tyttöinä että navigaattorin piuha ei vaan jostain syystä pelitä. Ajeltiin sitte Utajärvellä jollekkin huoltsikalle, josta ei piuhaa löytyny mutta löyty kuitenki ystävällinen setä, joka neuvoi meille paikat mistä vois löytyä. Eka paikassa ei tärpänny mutta toisessa tärppäsi, vika tosiaan oli siinä piuhassa ja hirmusen ystävällisen myyjäsedän ansiosta matka jatkui kohti Oulua.

Pikkiriikkisen minua meinasi jänskättää miten Manta suhtautuu hallireeneihin, viime aikoina kun hallissa on vaan aksailtu ja tässäkin hallissa esteitä oli siellä sun täällä. Pikkusen meinasi ens alkuun olla liikaa virtasta, mutta hienosti ja mielettömällä innolla se kyllä tekee töitä! Otettiin vartin pätkissä, ekana seuraamista ja käännöksiä, sitte luoksetuloa ja luoksetulosta maahanmenoa ja seisomista. Näitä ei oo vielä pahemmin otettu  Mantan kans ja ei voi kyllä muuta ku ihailla tuota koiruutta, aika mainio tokoeläin!
Lopuksi otettiin vielä paikallaolo istualteen ja makuulla niin että oltiin selin koiraan. Vähän oli Mantalla pää pyöriny mutta pysy kuitennii paikallaan.
Ihan järkyttävän paljohan meillä on vielä reenattavaa ihan noissa perusjutuissakin, saati sitte monissa muissa asioissa, mutta sen vuoksihan siitä reeneissä kuletaan että opitaan ja saadaan neuvoja.  Tämän päivän reenit oli kyllä jotaki ihan uskomatonta, tokoilu sai ihan uusia ulottuvuuksia ja jatkossa reenit on ihan takuulla paljon vaihtelevampia mitä ikinä ennen!
Niin ja pakko vielä mainita että eihän se oo reissu eikä mikään jos ei pizzalla käydä, saatiin vinkki ja ajo-ohjeet mistä löytää hyvät semmoset eikä tarvinnu pettyä, masut täynnä ja hymyt persiissä suunnattiin marsun keula kohti kotia. Eikä ees eksytty!
Reissun jälkeen käytiin vain hakemassa Moppi mukaan ja suunnattiin aivojennollauslenkille metsään. Hyvin oli Mopilla päivä menny, alun ikävähaukkujen jälkeen. Suuret kiitokset hoitosedälle!

Meijän toko-tiimi

Manta seuraa

Välillä meinasi mennä nauruksi...ei sen niin vakavaa tarvi olla

Kontakti kohillaan, aksaesteistä huolimatta

Tässä koirassa silimä lepövää

Patukkapatukkapatukka...

Selmalla ja Tiinalla on ainaski hauskaa!

Nyt tarkkana!

Kun on reipas saa lammaspatukan!

Välillä kuunnellaan ohjeita

MYÖNNÄN, Mantan luoksetulossa haluttais laittaa silmät kiinni...

Ja sitten muihin aiheisiin. Maanantaina oltiin rumisaksoissa ja kyllä se tuo napuli on meleko peto radalla kun se haluaa. Pirun hankala rata se oli, mutta niin se vaan sen vetäsi, jopa keinu suju aika hienosti, joskin hitaasti. Mantan kans otettiin pienissä pätkissä ja ei oo moittimista siinäkään, harmistus kun en osaa näitä ratoja tänne linkitellä mutta jos jotain kiinnostaa niin nehän löytyy sieltä RumaRakin foorumilta.
Reeneistä ajeltiin sitte kotiin vielä tavallista paremmalla mielellä, takapenkillä törötti ihan oikea aksaputki!!! Niin kauan siitä on haaveiltu ja nyt saatiin sitte ostaa rumikselta käytetty semmonen. Ja uudet numerotki meillä on ja maanantaina saatiin myös pöytä. Ei oo enää paljosta kiinni että meillä on ihan kaikki esteet!

"Tämä ei oo minun vika, Manta sen lankakaapin oven aukasi..."

Nuprikki panssarivaunuesteillä

Mutta nyt koirat kainaloon ja unten maille, iskä on jossain missä lie korpikommunistien kokoontumisajoissa ja koiruudet ottaa taatusti tästä kaiken ilon irti, kokonainen puolikas sänky ihan vaan niiden käytössä!

Tokotauko, koirapäivä, aksailua...

Mistähän tässä alottasi, pari viikkoa on tainnu vierähtää edellisestä päivityksestä. Sotkamon kokeen jälkeen meillä alkoi tokoloma, unohettiin kaikki seuraamis-perusasento-kontaktinipotukset ja huilattiin. Teki hyvää niin itelle kuin koiruuksillekkin, mielen virkistykseksi otettiin kuitenki pariin otteeseen  ruutua ja tunnaria.
Lauantaina 8.9 koitti sitten se kauan odotettu päivä, ekat aksareenit omalla kentällä! Moppihan meni ku juna, sen kans ei isompia ongelmia oo, Mantalle rengas on vielä aika hankala mutta kepit se menee kyllä hienosti. Rimat on ollu nyt 45-50 cm, lokakuun alussa ollaan menossa Vappu Ala-talon oppiin ja jospa sitä sieltä saisi sitte vinkkejä noiden hyppyjen reenaamiseen.

Luokkakuva ekoista agireeneistä

"Tää tykkäis tästä lajista aika paljo"

Tämä sujuu!

Sunnuntaina oli sitten melkosen rankka päivä, en ehtiny nukkua yövuoron jälkeen ollenkaan kun piti hilipasta jo kymmeneksi kentälle. Me järjestettiin semmonen koirapäivä meidän omalla kentällä, ohjelmassa oli mm. rotuesittely, agilitya, kiihdytys- ja nakinsyöntikisat koirille ja koira-aiheinen tietokilpailu lapsille. Pikkusen hirvitti tuleeko ketään paikalle mutta pelko oli onneksi turha, porukkaa oli yllättävän paljon ja kilpailuihinkin riitti osallistujia. Moppi pääsi osallistumaan nakinsyöntikilpailuun Nean kanssa ja hienosti niillä pelitti yhteistyö, vaikkeivat palkintosijoille yltäneetkään. Ei taida muuten tarvita edes mainita että Manta ylsi kolmanneksi... Pakko on kyllä ihastella tuon  Nean kykyä käsitellä noita koiruuksia, hän osallistui rotuesittelyyn leonberginsä Moonan kanssa ja ei ehkä ihan jokaisen 10-vuotiaan käsissä sen kokoinen koira pysy. Joillain se taito vain on!
Manta osallistui kiihdytyskilpailuun ja siitä me napattiin isojen koirien ykkössija, samalla tuli reenattua melekosen vauhdikas luoksetulo :).

Nea ja Moppi

Tarkkana!

Kiihdytyskilpailujen palkintojenjako, kakkosena Kati ja Venus

"Voittajan on helppo hymyillä" sanoo Noora, Vanja kiri voittoon pienten koirien sarjassa. 2. Milo, 3. Luka

Kiitokset puffetinpitäjille

Nyt menneellä viikolla on taas tokosteltu, Makrillin kans alotettiin paikallaolo ihan alusta. Kotipihalla mitään ongelmia ei oo joten avoimen paikkamakuutakin on kotosalla otettu. Joskin ei aina kauhean hyvällä menestyksellä... Tuli todistettua lopullisesti tuo koirien viisaus, kun laittelin tässä yhtenä päivänä pihaa talvikuntoon. Komensin koiruudet takapihalle paikkamakuuseen siksi aikaa kun hain etupihalta niitä hivenen kuivahtaneita kesäkukkia pois ja siinä etupihalla touhutessani näin kun Manta kurkkasi nurkan takaa. Se hävisi siitä samon tein ja kun palasin takapihalle, Manta makasi just siinä kohassa mihin sen jätin, jopa kieli tais roikkua samalla puolen suuta ja se ilme oli niiiiin viaton. Minä en kyllä ihan täysin usko sitä etteivätkö koirat osaisi ajatella!
Mopin kans on nyt masennusvaihe menossa tuossa tokoilussa. Kamala ajatella että päästään kokeisiin vasta puolen vuoden päästä. Vaikka minä joka ikinen kerta ennen koetta kiroan itteni alimpaan piiiip ja vannon etten ikinä enää lähe kokeisiin, niin kyllä se vaan tuo reeneihin motivaatiota kun on joku juttu mihin reenata. Mutta reenaillaan nyt talvi niitä voittajan liikkeitä ja opetellaan uusia temppuja,  keväällä aletaan sitte taas hinkkaamaan avointa.

Perjantaina me pyyhkästiin sitte Kajaanin mölliaksailemaan, Manta meni mölliradan ja Moppi 1lk:n. Pikkusen meinasi jänskättää Mantan kans radalle meno, mutta kun vauhtiin päästiin niin piru vieköösä että oli mukavata! Koiruus pysy hanskassa aika lailla koko radan, eka kierroksella taisi rimoja sinkoilla mutta tokalla meni jo paremmin, A:lle ja yhteen putkeen ei irronnu kunnolla mutta olin kyllä niin tyytyväinen meidän suoritukseen! Ja mikä parasta, ympäristö, ihmiset, muut koirat ym ei näyttänyt keskittymistä haittaavan, luulisin että jos joku ois räjäyttäny hallin katon taivaan tuuliin Manta ei ois huomannu sitäkään...
Mutta Moppi minkä teki!!!! Mistä ihmeestähän se on saanu päähänsä, että kontakteihin ei saa koskea... Se oikeen pysähty ennen kontaktia ja loikkasi sitte ilosesti yli... Mutta vauhtia oli, ja intoa, sehän se on tärkeintä. Eikä se sitte niin huonosti mennytkään, olin jo kotiin lähössä ja laitoin koiria autoon, kun Jenni tuli huutelemaan palkintojen jakoon, en olis ihan heti arvannu että kolmanneksi kirmailtiin!

Nuppunapunen lomiksessa

"ÄISKÄ KATO MINKÄ LÖYSIN!!!"

Köyhän naisen teeseitse-ohjurit

Parin viikon päästä lähetään Ouluun ensimmäisiin toko-ringin reeneihin, aikasta kivaa! Kolmen viikon päästä on sitte se agikoulutus ja kokeeseenki pitäis jonnekki ehtiä jossain välissä. Eipähän tarvi miettiä mitä niinä harvoina vapaina viikonloppuina tekisi!

Tokoilemassa Sotkamossa

Tänään lähettiin heti aamusta ajelemaan koiruuksien kans Sotkamoon, kerrankin koepaikalle oli vain reilun 100 km:n matka. Alokasluokka oli ekana, avoin viimesenä joten tiedossa oli  pitkä päivä, pikkusen meinasi huolettaa että mikä on Mopin motivaatio viiden tunnin odottelun jälkeen...

Menin koepaikalle sen verran ajoissa että ehin tehä koirien kans kunnon lenkin ja väsyttää vähä Mantaa. Ihmeen vähän minua jännitti, vaikka pitihän sitä ennen paikkamakuuta pikkusen levottomana pyörähellä...
Paikallaolossa Mantan kans syke nousi kyllä aika huimiin lukemiin, laitampa pisteet ja kootut selitykset esille.

Luoksepäästävyys 10   Tuomarina oli Erkki Shemeikka, sehän katsoo myös koiruuksien hampaat ja hienosti  meni, vaikkei ollakkaan hirveesti totuttu vieraitten miesten kopelointiin

Paikallaolo 8   Nousi istumaan ja siinä vaiheessa alko jalat tärisemään (siis mulla, ei koiralla), meni pian takas makuulle ja loppu suju hyvin

Seuraaminen kytkettynä  10   Meleko muikeata :)

Seuraaminen taluttimetta 9  Vaikka miten mietin en keksi syytä pisteen menetykseen, kai me joku moka tehtiin...

Liikkeestä maahan 10

Luoksetulo 10

Liikkeestä seisominen 10

Estehyppy  0   Idioottiääliöminä... Oltiin liian kaukana hypystä, aattelinki että pitäiskö mennä lähemmäksi mutten älynny. Manta meinas jo hypätä mutta pysähty esteen eteen ja toka käskyllä hyppäsi. Loppu meni hyvin

Kokonaisvaikutus  9  Piste meni hivenen riehakkaasta käytöksestä liikkeiden välillä...

169p.

Jäi kyllä niin hyvä tunne koirasta kokeen jälkeen, tuo hyppy oli ihan täysin minun moka ja se jäi pikkusen harmittamaan. Manta teki hommia ihan mielettömällä innolla, nyt on mukava alkaa miettimään seuraavaa koitosta.

Moppiraasu oli jo puoliksi vaipunu koomaan kun tuli sen vuoro, itteäki väsytti jo aika paljo ja odotukset ei ollu kauheen korkealla. Mutta aiempiin kokeisiin nähden sehän meni aikasta hyvin:

Paikallaolo 8   Oli noussu ihan lopussa istumaan

Seuraaminen 8  Jos olisin tuomari, oisin käskeny menemään kotiin ja pysymään siellä

Liikkeestä maahan 8.5  Seuraaminen huonoa, hidas maahanmeno

Luoksetulo 8  Just ku olin hihkasemassa tule, tuuli heilautti kehänauhaa, moppi säikähti  ja lähtö tapahtu pikkusen ennakoiden

Liikkeestä seisominen 9  Muistaakseni oli nuuskinu maata...

Nouto 10

Kaukkarit 10

Hyppy 0  Hyppäsi hyvin mutta jäi seisomaan ja NUOLEMAAN (??) estettä...

Kokonaisvaikutus  8

157p.

Harmistus kyllä Mopin tämän vuoden kokeet taitaa olla nyt tässä. Niin hirmusesti kun haluttaiski, niin en vie sitä hallikisoihin panikoimaan. Ens keväänä alotetaan sitte sen ykköstuloksen metsästys uudelleen, tiiä vaikka siihen mennessä olis jo voittajan liikkeetki hallinnassa ;).

Sotkamo on kyllä minun lemppari koepaikkoja, mukava tunnelma ja mukavia ihmisiä. Ja kun koirien suorituksistaki jäi niin mukava tunne niin hymy persiissä sai kotiin ajella.

Illalla käytiin vielä nollaamassa aivot metässä Divan ja Tiltan kans. Niin siis Tiltakin oli tänään kokeessa, sillä tais olla ajatukset tänään jossain ihan muualla kun ei ollu ollenkaan oma ittesä. En muista pisteitä ihan tarkkaan, olisko ollu joku 151. Otappa näistä koiruuksista aina selvää...
Team Suomussalmen joukkueessa kisasi myös Santra-aussi joka korkkasi avoimen luokan hienosti pisteillä 174.

Maanantaina kurvastaan sitte Kajaaniin aksailemaan, parin viikon päästä olis tiiossa mölliaksat ja Moppi sinne lähtee ainaski, tiiä vaikka Mantanki kans uskaltaudutaan mölliradalle.
 

Maailman tärkeimmät

Team Suomussalmi Sotkamossa, Mopilla taas vähä ylppis asenne (kuva Kaija)

Moppi 9 vk, hurja miten tummat korvat sillä pentuna oli!

Ilme on säilyny ennallaan!

Isoveli ja pikkusisko