Kesälomalla!

Viikko sitten vuoden kohokohta koitti viimeinkin -LOMA! Ja nyt nautitaan täysillä, omistetaan kaikki aika niille kaikkein rakkaimmille ja ennenkaikkea itelle.

Ensimmäisen lomaviikon kunniaksi koirat pääsivät taas hierojan käsittelyyn ja kerrankin meidän ei tarvinnut raahautua minnekään, vaan hieroja tuli meille kotiin.
Molemmilla on jumeja samoissa kohtaa kuin viimeksi, mutta parempaan suuntaan mennään, ainakin jos on luottamista koirien käyttäytymiseen hieronnan aikana. Varsinkin Manta nautti niin täysillä, silmät muljahtelí siihen malliin, että hyvälle tuntui.
Toko-rintamalla on ollu aika hilijasta viime aikoina, ötököitä on joka paikassa niin tuhottomasti, ettei koiralta voi mitenkään vaatia keskittymistä. Ja Mantan kanssa ollaan oltu noiden lihasjuttujen kanssa muutenki varovaisia.
Mutta pakkohan noita eläimiä on jotenki aktivoida, joka päivä on jotain pientä tehty ja lihasjumituksista huolimatta ollaan jonkun kerran reenailtu esineruutua. Näin maalaisjärellä ajateltuna tuommonen vapaana metässä juokseminen on kuitenkin lihaksistolle helpompaa kuin vaikkapa kaukot tai seuraaminen. Eikä se roppa kuntoudu sohvalla makaamisellakaan, sitä paitsi kyllä se psyykkinen hyvinvointi on ihan yhtä tärkeätä kuin fyysinenkin, niin koiralle kuin omistajallekin...
Ja kohtuu muikeasti ne on nuo esineruutureenit menneet, kiitokset Riikalle opastuksesta. Jännä on ollu kyllä huomata, miten sadekelillä (ja niitähän on riittäny...) esineet löytyy niin paljon joutusammin. Nyt pitäsi saada vaan vieraan hajusia esineitä kehiin, helppoahan se on löytää ne äiskän hajuiset...
Moppi on toiminut näissä reeneissä varsin menestyksekkäästi alueen tampparina, tarkoitus kyllä on senkin kanssa joku reeni kopasta joillain helpoilla esineillä ja jos Mopilta kysytään, niin mieluusti kuivalla kelillä ja asfaltilla ;)
Verijälkeä on myös pikkusen muistuteltu mieleen, Lintukirpun poikanen loisti siinä hommassa huomattavasti paremmin kuin pikkusiskonsa. Keli oli haastava, kuiva ja tuulinen, koko sen vuorokauden mitä jälki muhi, mutta molemmat merkkasivat makuut tosi hienosti.
Ja lihasvammoista huolimatta on me uimassakin pariin otteeseen käyty. Eihän se kylmä vesi ehkä hyvää lihaksille tee, mutta kaikesta hauskasta ei tarvi kieltäytyä, ei ainakaan siitä hauskimmasta kesälajista. Sen verran harvassa näyttää tänä kesänä olevan nuo lämpöset päivät, että me todellakin otetaan niistä kaikki ilo irti, eikä silloin lihaskramppeja mietitä.

Viuhkahännät

Minoon aena sanonu, jotta se on tuo Mantan katse ja silimät ne, jotka sykähyttää... Taaskaan ne ei kylymäksi jätä.

Puudelille lykkäsi rojektintynkää, kuka eka kiinassa...

Kylykimyyryö.

Juhannuksen tienoilla poijat = Reima ja Tuusa pääsivät laiduntamaan ihan kunnolla ja Moppi ja Manta pääsivät mukaan aitatalkoisiin. Ja mikäs siinä talkoillessa, kun pääsee tekemään kupperiskeikkoja siinä itessään, eli lehmän p...kassa.

Tää vartiois äiskän pinkkiä työkalusalkkua...

...ja esimaistelis onko ruoho syöntikelposta ruunille...

...sillä aikaa kun muut vaan...

...riehuvat...

...ja riehuvat...

...ja lopussaan väsähtävät.

Minä halluon kottiiiiin!!!

Hevosten taivas <3

Mustanaamio

Meijän huoltoauto, heleposti mahtuu mukaan kaikki tarvittava.

Juhannus meillä meni ihan kotosalla ja mikäs siinä grillaillessa, kun 5 vuoden suunnittelun tuloksena terassin jatke on lopussaankin valmis.



Juhannustunnelmissa

Virallinen grillausvalvoja

Mantan tämän kesän lempparipaikka, just nyt kohteena naapureiden kyylääminen...

...niin että tiedoksi vaan naapureille, multa ei jää yksikään liike huomaamatta.

Viime viikolla sain kaveriksi hevoshommiin kohtuullisen tolokun pikkuihmisen, kun saatiin etelästä kesävieraita. Melekeen meinasi silimät hikoilla, kun sitä touhua kahteli, niin hienosti sujui yhteistyö vanahuksen kanssa.

Minen millään voi uskoa...

...että tämä eläin on jo 24v...

...ja tämä ratsastaja vasta 7v...!

Palkka ystävälle.

Koiratkin saivat nauttia pienestä kesävieraasta, tässä katotaan yhessä vissiin Barbie-elokuvaa <3

Ja loppuun vielä loppukevennys, en siinä Viljan ja Justiinan touhuja kuvatessa ees älynny, missä asennossa kuvattavat olivat, mutta kun tämän kamerasta löysin, ei siltä kusethousussahuutonaurulta meinannu tulla loppua. Vilja vaan on niin <3.  Ja huom. kuvauksissa ei pakotettu eläintä mihinkään ilman sen vapaata tahtoa ;)