Lomakuvia

Eipä oo ollu paljo valittamista lomailmoista, eikä kyllä lomasta muutenkaan, täydellistä rentoutumista koirien kanssa. Jäällä on tullu vietettyä aikaa useampi tunti joka päivä ja kamera on ollu ahkerassa käytössä. Illat on mennykki sitte mukavasti koneella kuvia järjestellessä, mulla on meneillään suururakka järjestää myös kaikki vanhat kuvat siististi omiin kansioihin ja tallentaa ne jemmaan muualle, olis katastrooffin paikka jos tämä kone tilttaisi ja kaikki muistot häipysy ku pieru saharaan.

Tämän vuoksi meillä on vähemmän niitä "Moppi juoksee jäällä"-kuvia

Viime viikolla kävästiin Katin kans pariin kertaan jäällä porukalla, joskin kuvausolosuhteet eivät olleet parhaat maholliset, just kun sai väännettyä asetukset kohilleen aurinko meni pilveen ja taas alotat alusta. Jospa ne jossain vaiheessa menisi muistiin, minkalaisilla asetuksilla milläki kelillä kuvia kannattaa räpsiä, tosin se taitaa olla loputon haaste. Ja jottei homma liian helpoksi menisi, Mopille pitää olla vielä eri systeemit kuin Mantalle, kannattais omistaa kaksi saman väristä koiraa :)

Moppi ja Dimmu-hiski

Kumpi voittaa kettu vai hukkanen

Ehkä kaikkeista paras lomapäivä (koulutuspäiviä lukuun ottamatta) oli viime torstai, kun Katin kans hilipastiin heti aamusta lomikseen, kamerat mukana tietysti.

Pienellä eläimellä kantsis pysytellä kelekkaurilla, mutta taitaa olla kiire lihapullille

Tästä kuvasta minä tykkään!

Parin tunnin ulkoilun jälkeen vietiin koiruudet kotiin, tempastiin varmarihousut jalakaan ja lähettiin kylille humputtelemaan. Ekana pyyhkästiin vanhojen tavaroiden liikkeeseen, josta löysin jotain aika mielettömän hienoa, siellä peräkammarissa törötti ihan oikeesti ikivanha rukki!!! Oon jo kauan haaveillu semmosesta ja haaveilin nimen oman vanhasta, en semmosesta hiotusta maalatusta liian hienoon kuntoon laitetusta. Tämä kapine oli sen näkönen, että se on ollu muussakin käytössä kuin koristeena enkä tehny sille muuta kuin pesin ja öljysin, pikkusen tarvittiin kuitenki pikaliimaa, että sain sen pysymään kasassa.
Kun sain sen vekottimen sitte lopussaanki tuohon olkkarin nurkkaan, istahin lattialle vaan sitä ihailemaan. Ja miettimään kuka sen on joskus aikoinaan tehny ja missä se on ollu ja mitä kaikkea se on "nähny".
Pienestä se on joskus ihmisen onni kiinni!

Aarteiden aarre

Kummasti sitä saatiin useampi tunti kulumaan humputellessa, vaikka niitä kauppoja ei meidän kylillä niin monia ookkaan. Päivän päätteeksi kävästiin pizzalla ja olihan se lystie, kun katkarapu hampaan välissä hihiteltiin jollekkin luoja tietää mille.
Näitä tämmösiä päiviä pitas viettää useamminkin, kiitos Kati!

Eilen kävästiin koirien kans hallilla ja sen jälkeen pikkulenkki jäällä, oli aika komea auringoslasku. Kamera oli tietysti mukana, mutta sitä hienointa valoa en saanu tallennettua...

Vielä olis muutamia lomapäiviä jälellä ja niistä nautitaan ihan täysillä. "Iskällä" on puheluiden perusteella ollut myös aika onnistunut lomareissu, voipi olla, että koirat kuoriutuu nahoistaan kun se sieltä lauantaina kotiutuu. Tosin on ne kyllä osanneet ottaa kaiken ilon irti puolikkaasta vapaasta sängystä...

Pikkusen meinaa loman loppuminen ahistaa, mutta eihän tässä oo kuin pari kuukautta kesälomaan. Kuinkahan kauan sitä pitäsi jouten olla, että aika kävisi pitkäksi ja tulisi semmonen tylsyysolo, ettei oo mitään tekemistä. Sitähän löytysi aina, on n.miljoona kaappia mitkä pitäsi siivota ja pitäsi mukamaste tehä sitä ja tätä ja tuota. Joka päivä on kävässy autoon istahtaessa mielessä, että pitäs tämäki siivota, mutta tänään päätin että olokoon. Oon ihan sata varma, että ne karvat ja rapaset tassun jälet ei sieltä tietämättä mihinkään katoa, näillä keleillä on parempaakin tekemistä. Voishan sen siivota sitten vaikka kesälomalla, jos sille lomalle sitten sattuis ees yksi sateinen päivä.