Lanttulaatikkoa ja pikkusen tokostelua

No nyt tuoksuu pirtissä meleko muikealle! Eka satsi laatikoita on päässy uunista ulos, toinen muhii siellä vielä tunnin verran. Pikkusen meni myöhäseksi tämä paistaminen, sen verran oli uunissa lämpöä kun reeneistä tulin, että ei ihan heti uskaltanu niitä sinne laittaa. Mutta päivitelläänpä sitte vaikka blogia tässä ajankuluksi.

Pakkasten takia ei oo päästy ees lenkkeilemään kunnolla ja tämän päivän reenit meni Mopin kans ihan pelleilyksi. Alkuun sillä oli niin paljo virtasta ettei mistään tullu mitään (paitsi hyppynouto on huippu), toisella kierroksella se sai minusta sähköiskun ja eipä siinä paljoa sen jälkeen pystytty tekemään. Sitä ennen saatiin kuitenki otettua meleko mukavat jäävät ja luoksetulo, hyvä mieli jäi niistä.

Manta Muikkunen aloitti toissa päivänä juoksut ja se on ollu niiiin herkkis ja nöyristelevä, että ihan ihteähi ahistaa. Tänäänkin kun oltiin lähössä reeneihin ja oltiin jo Mopin kans pihalla Manta seisoi vaan oven suussa. Jos se osaisi puhua, meidän välillä olis käyty seuraava keskustelu:
Minä: Vapaa!
Manta: Ootko varma?
Minä:Vapaa!
Manta: Ootko tosissas?
Minä: Vapaa!
Manta: En tiiä onko vielä lupa tulla.
Minä: Tuu nyt.
Manta: En uskalla.
Minä: Nyt ala tulla!
Manta: En oo oikeen ihan varma saanko...
Minä: Vapaatännetuunytihanoikeestinytlähetään!!!
Manta: No jos minä nyt sitte ihan varovasti tuun jos on ihan varmasti lupa tulla...

Siksipä aattelinki ottaa reenit tänään sillä asenteella, että tehään vaan kivoja juttuja ja semmosia mitkä osataan. Ja reilusti avustettuna. Tekemisen intoon ei näytä juoksut vaikuttavan, sen verran housut haittasi että seuratessa takajalat eli välillä ihan omaa elämäänsä.

Moppi ei ole vielä varma seksuaalisesta suuntautumisestaan, kaapissa ollaan ja visusti

Jos on koiralakanat, niin se tarkottaa sitä, että ne on koirille tarkotetut. Piste.

Nyt alkaa kyllä sen verran uni painaa, että taidan suosiolla heittäytyä sohvalle pitkäkseen ja laittaa herätyksen tuonne vajaan tunnin päähän. "Pikkusen" oon jo tässä kirjotellessa maistiaisia ekasta erästä ottanu ja tuntuu sille, että huomenna joudun ehkä tekemään vielä toisen satsin noita herkkuja, oli sen verran suun myötästä evästä. Otin maistiaiset ihan pikkiriikkiselle lautaselle, mutta hain sitte kahesti lisää. Oon siinä uskossa, että kun syö pieneltä lautaselta (vaikkakin monta annosta) elimistö ei ymmärrä saaneensa sisuksiinsa niin paljon lanttulaatikkoa, eikä se siis aiheuta sillon masuvaivoja. Tosi fiksusti ajateltu.