Mopin mietteitä

Aattelin ihan itte tehä päivityksen meiän eilisestä toko-kokeesta, koskapa minä tiiän kyllä paremmin ku äiskä miksi se niin pieleen meni. Tai oikeestaan eihän se pieleen menny, saatiin kuiteski tulos kahen keskeytetyn kokeen jälkeen joten äiskä oli kyllä ihan tyytyväinen siihen, vaikka eihän se 3. tulos nyt niin kamalan hyvä vissiin oo.
No, joka tapauksessa oltiin siis Kemissä ja siellä sitä vasta mukavia ihmisiä asuu, tunnelma oli niin rento ettei äiskää ees jännittäny. Se muuten on tohkeissaan jemmannu meiän pistelapun jonnekki, en voi siis tehä ihan tarkkaa selon tekoa kokeesta mutta kerrotaan nyt suurin piirtein. Paikallaolon alussa minun huomio keskitty näyttelyalueella haukkuviin koiriin joten tarvin tuplakäskyn ennenku menin maahan. Tosin tähän voi vaikuttaa myös se, että äiskä on reeneissä vahvistanu tuota istumista niiiin paljo, että istutaan nyt sitte tuli käsky mikä tahansa! Kun äiskä palasi piilosta olin istumassa ja tuomari kerto sitte äiskälle että siinä vaiheessa kun liikkuri huusi "aika" tuuli heilautti kentän ympärillä olevia muovinauhoja ja olin säikähtäny sitä... Harmistus mutta minkäs minä sille voin kun vaan säikähin. Olin myös vähä vinkunu, ite en sitä tunnusta, mutta vitosella siitä liikkeestä selvittiin.
Seuraaminen meillä meni nappiin, siitä tuli 9.5. Ajoittain se oli ollu väljää mutta muuten mukavan näköstä. Sitte minua alko kamalasti ahistamaan se kamala missikoirien haukunta enkä voinu oikeen keskittyä, en olis millään halunnu tulla ees sivulle. Moni liike niin viittä vaille onnistu, esim. nouto meni oikeen mallikkaasti, olin tuomassa kapulaa äiskälle mutta just sillon joku peto haukahti ja pysähyin, tarvin sitte siitä käskyn tulla sivulle. Kaukkareissa kun äiskä käski maahan siinä heti alkuun, tuijotin vaan sinne missialueelle enkä kuullu käskyä, nollille meni. Sama sattu luoksetulossa, tarvin tuplakäskyn ja pysähyin vähä viivellä. Liikkeestä maahanmeno oli 9 arvonen, kokonaisvaikutus oli 8. Tuomari oli aikas ihana, se ymmärtää varmaan herkkiä koiria kun se sano että selvästi näkee että koira osaa mutta häiriötä oli nyt liikaa. Ja osaanhan minä, kyllä minä vielä sen näytän teille kaikille!
Tiltalla nappasi taas ykköstuloksen ja sai kovasti kehuja, se on kyllä aika taitavainen tokoeläin. Mutta oon minäki, sitä ei vaan kauheen moni vielä tiiä.

Kotimatkalla äiskän ja Kaijan oli tarkotus käydä syömässä pizzat Millan suosittelemassa pizzeriassa, mutta se oli kiinni. Sitte ne joutu käymään kotipizzassa, ne oli jo niin nälkäsiä että mikä vaan upposi. Kotona me oltiin neljän maissa, tasan 12 tuntia oltiin siis reissussa. Manta oli ihan sekasin kun me tultiin, se ei tienny olisko tullu minun vai äiskän luo ekana mut äiskä vei voiton. Me oltiin aika väsyneitä, mutta koska Mantalla ei ollu ollu mitään ohjelmaa sille päivälle äiskä kävi vähä kentällä reenimässä sen kans. Sit ne oli käyny kylällä kävelemässä, täällä oli sellanen Suomussalmi-rock ja kylällä oli kamalasti ihmisiä. Manta oli käyttäytyny tosi hienosti, äiskä sano että sen pitää ottaa kaikki ilo irti noista tapahtumista bh-koetta ajatellen. Minäkin aion joskus mennä siihen bh-kokeeseen ja oon tosissani aatellu alottaa sen suojeluhomman reenaamisen. Siinä on vaan se ongelma että miten minun pienen pieni suu mahtuu sen kamalan ison hihan ympärille, mikä niillä maalimiehillä on kädessä? Toisaalta turha murehtia sitä nyt, kun asia ei oo ihan vielä ajankohtanen.

Tänään äiskä lähti sitte heti aamusta ajelemaan Paltamoon Mantan kans, siellä oli missikisat. Äiskä esitti ite Mantan ja sitä vähä pelotti ja jänskätti, mutta hienosti niillä oli menny. Manta oli saanu vara-sertin ja äiskä oli niiiiiiin onnellinen. Manta osaa jo juosta aika hienosti ilman kontaktia ja muutenki se oli ottanu siellä aika rennosti, ts. oli vedellyt sikeitä häkissä. Kun ne tuli sieltä  äiskä toi tavaroita sisälle ennenku päästi Mantan ulos autosta ja mulla oli ihan hirvittävä hätä että missä se pikkusisko on, en ehtiny ees äiskää tervehtiä kun vaan juoksin autoa ympäri ja haukuin peräkontin kohalla. Eihän sitä tiiä vaikka äiskä olis antanu Mantan BIS-palkinnoksi tai vaihtanu sen agility-putkeen. Olin aika iloinen kun näin Mantan ja vasta sitte maltoin mennä tervehtimään äiskää kunnolla. On hyvin raskasta pienelle koiralle olla isoveli.

Illalla lähettiin sitte lenkille ja mukana oli Kaijan hoitokoira, kiinanharjakoira Osku Helsingistä. Voepi se olla koiraeläin omituisen näkönen!! Äiskä aina sanoo että Manta on ihan kalju (on se nyt jo vähä karvasempi) mutta se se vasta kalju oli, ihan nahkaa vaan koko eläin. Pikkusen minä sen kans meinasin leikkiäkki, mutta en paljoa. Sitä paitsi se taisi olla sellanen ho... siis sellanen seksuaaliseen vähemmistöön kuuluva. Äiskä on sanonu lapsille, että toisia ei saa haukkua semmoseksi H:lla alkavaksi niin en uskalla sanoa sitä mutta kaikki varmaan tietää mitä minä tarkotan. Kun tultiin meille (pitihän sitä ihmettä iskälle näyttää...) se alko vokottelemaan minua ihan kunnolla, tempasi siinä ihan minun nokan eessä semmoset kosiotanssit että meikäläinen pakeni korvat kuumottaen sängyn alle. Ja se onneton puskeutu sinne persus keinuen perässä... Ihan puistattaa. Kävihän se Mantanki peräpäätä nuuhkasemassa pari kertaa mutta sillä meni ihan kuono ryppyyn siitä tuoksusta ja sitä ihan selvästi ällötti. Eli mitä todennäköisimmin se ei tytöistä tykkää, mutta ihan turha sillä on kyllä kuvitellakkaan että minun kanssa saisi lomaromanssin aikaan.

Mutta nuo ihmiset olivat ihan haltioissaan siitä eläimestä... ennenkaikkea sen luonteesta. Älkää ihmeessä kysykö miksi!!! Äiskähän on jo pitemmän aikaa kiusannu iskää tuon rotusella koiralla ja vähitellen se on sitte kuitenki ite tykästyny niihin. Se ei oo ikinä päässy tutustumaan yhteenkään tuon rodun edustajaan mutta nyt minusta näytti että Osku taisi hurmata äiskän täysin eikä se tainnu iskääkään kylmäksi jättää... Vaikka se sanoki että tuntuu niinku kumimattoa rapsuttaisi. Suuren suuri harmistus että äiskä onnistu jotenki poistamaan kamerasta kuvat missä Osku istuu iskän sylissä rapsuteltavana, äiskä jo on vähä huolissaan että pitäskö sillä keksiä joku muu konsti siihen aksa-putken ostamis kiristykseen.

Pitihän sitä kaopunkilaeselle näyttää miten me lenkkeillään

Pikkusen pitää varkaiten nuuhkasta...

Osku the sydänten murskaaja

Miten tämä naama voiki saada ihmiset niin sekasin???

18kk missiposetus

Mantan ja iskän yhteinen harrastus

Äiskä tekee kasvismössöä sauvasekottimella ja pienen eläimen alkukantaiset vaistot herää...

Tiedoksi sitte vaan kaikille, että vaikka nuo ihmiset nyt sitte höyryääki tuon Oskun kans, niin meille ei todellakaan ole tulossa kolmatta koiraa, ei kiinanharjakoiraa eikä mitään muutakaan. Vaikka äiskällä on sille jo nimiki, Reino, tosin se tulis varmaan olemaan tyttö. Mutta ei meille semmosta vois ikinä tulla koska talvella se paleltuis ja kesällä öttiäiset söisi sen hengiltä. Ja mulla vois mennä mielenterveys, tiiä vaikka niillä olis ihan geeneissä kaikilla tuo MINUN mielestä epänormaali seksuaalinen poikkeama.